Verijälkeä ja vesitöitä

Lomalta on palattu takaisin arkirutiineihin. Meidän lauma vietti lyhyehkön lomansa lähinnä mökkeilemällä. Sää Pohjois-Karjalassa oli vähän liiankin lämmin. Onneksi mökissä oli ilmalämpöpumppu ja järvivesi viilensi ainakin hetkellisesti. Myykin hoksasi reissun aikana uimisen ilon ja siitä kehkeytyikin melkoinen vesipeto! Onnikin kahlaili reippaasti rantavedessä, mutta uimasille asti se ei halunnut tulla. Meillä oli tarkoitus käydä agikentällä loman aikana, mutta kuumuus vei tällä kertaa voiton ja taukoa agista on tullut.

Onni sai ensimmäisen kosketuksen verijäljen maailmaan. Vedimme Onnille noin 300 metrin pituisen jäljen, joka vanheni noin 15 tuntia. Jäljellä oli kaksi makausta, joista jälki kääntyi 90 asteen verran. Jäljen päässä kaatona oli ehta hirven sorkka. Lähdin Onnin kanssa jäljestämään ilman suuria odotuksia, en ollut varma kiinnostaisiko jäljestys ukkoa ollenkaan. Mutta sehän menikin todella hyvin! Onnilla oli mielessä vain ja ainoastaan jälki. Alussa se välillä ajautui hieman jäljestä sivuun ja jäi miettimään mitäs nyt, mutta ilman kehotuksia se itse palasi jäljelle. Viimeisen puolikkaan se menikin kuin pikajuna, hyvä että perässä pysyin. Kaato kiinnosti Onnia kovasti, jopa niin paljon, että seuraavien päivien aikana Onni lähti kielloista huolimatta mökin pihasta katsomaan vieläkö se aarre siellä metsässä on (sorkka oli jo niin moneen kertaan käytetty, että jätettiin se metsään, mikä oli virhetikki). Oli todella mukava nähdä Onni työntouhussa ja varmasti tulemme harrastamaan verijälkeä jatkossakin. Tarkoitus olisi tehdä jäljet myös Myylle ja Ilonalle.

Viime viikolla osallistuimme vesityökokeisiin Ilonan ja Myyn kanssa. Vesityöhän on läpäistävä joka kesä, jotta voi osallistua KAER-kokeisiin. Myy suoritti nuorten luokan vesityön, jossa heitetään lintu veteen, reilun 10 metrin päähän koirasta. Käskystä koira sitten noutaa linnun ohjaajalle. Kokeessa arvostellaan veteenmenohalukkuus, linnun kantaminen, pureskelu ja luovuttaminen. Koiran on mentävä veteen halukkaasti viipymättä, ote linnusta on oltava napakka, eikä lintua saa purra eikä pudottaa. Luovutus tapahtuu ohjaajan pyynnöstä. Myy suoriutui kokeesta hyvin saaden täydet 5 pistettä. Parantamista oli hieman veteenmenossa, mikä voisi olla vähän innokkaampi, sekä otteessa, sillä Myy roikotti tavia siivestä. Nämä eivät kuitenkaan alentaneet kokonaisarvosanaa. Ilona suoritti avoimen luokan vesityön, jossa lintu heitetään kauemmas, noin 40-60m päähän veteen tai vastarannalle koiran näkymättömiin. Samalla ammutaan ilmaan, eikä koira saa lähteä laukauksen kuultuaan vaan vasta käskystä. Kokeessa arvostellaan samat asiat kuin nuorten luokassa ja lisäksi koiran käyttäytyminen ammuttaessa sekä ohjattavuus. Ilonan nouto meni kuin oppikirjasta täysin pistein. Tästä on hyvä jatkaa kohti KAER-kokeita. Myy ja Ilona molemmat on ilmoitettu kahteen kokeeseen. Ilonan sisaruksista myös Siiri ja Iikka ja Myyn sisaruksista Jenkki, Pädi ja Isku ovat tähän mennessä suorittaneet vesityön hyvin tuloksin.

Emma otti Onnista muutaman kuvan, jotka ovat nähtävillä Muston ja Sallin blogista. Meillä on Emman kanssa suunnitelmissa lähteä elokuun lopussa koirien kanssa viikonlopun kestävälle vaellukselle todennäköisesti Hossaan. Jännä nähdä miten yöpyminen teltassa Onnille maistuu. Musto ja Salli ovatkin jo tottuneita telttailijoita ja niistä toinen lähtee reissuun Emman mukaan :)