maanantai 20. syyskuuta 2010
Uusia tuulia...
Ilona kävi viime viikon loppupuolella uudella eläinlääkärillä, joka esitti uuden teorian Ilonan sairastelusta: likalla on pitkittynyt tulehdus. Sen imusolmukkeet rinnassa ovat kovasti laajentuneet. Kortisoni jätettiin pois ja tilalle parin viikon antibioottikuuri. Ruokavalioon muutos: nappula eri merkkiin ja jauheliha pois. Enemmän kasviksia ja hedelmiä tilalle. Tällainen muutos on helppo toteuttaa ja jännityksellä odotamme miten tässä käy, palaavatko vanhat oireet ja milloin. Ilonan takimmaisen nisän vierestä löytyi myös pahkura, joko tulehtunut imusolmuke tms tai kasvain. Seuraamme muuttuuko se, ja tänään näyttääkin, että se on pienentynyt.
Onni oli taas pätevänä agikentällä. Tokoharjoittelua on tehty kotosalla, tällä viikolla onkin viimeinen ohjattu harjoitus, saapa nähdä missä porukassa jatkamme harjoittelua vai jääkö toko talveksi omatoimisuuden varaan.
Onnin siskon Seitan lonkat on kuvattu tuloksella A/A ja kyynärät 0/0, hienoa! Seitalle on luvassa pentuja loppuvuodesta :)
Ilonan siskot Iita ja Siiri ovat jo esiintyneet KAER-kokeessa tuloksilla NUO3 ja NUO2, onnea! Koekertomukset löytyvät koirien omilta sivuilta.
Muitakin uusia tuulia on tulossa, mutta niistä lisää myöhemmin :)
tiistai 14. syyskuuta 2010
Onnea 2-vuotiaalle Onnille!
Tänään on siis kulunut 2 vuotta, kun karvapallero syntyi maailmaan. Onnea siis Miskajasmin N-pennut! Ukon syntymäpäivää ei ole juhlittu, melkeinpä päinvastoin, sillä Onni kävi tänään terveystarkastuksissa ja ukko nukkuu yhä pois nukutuksen jälkeistä pahaa oloaan. Silmät ja polvet todettiin terveiksi, kyynärien ja lonkkien tulosta jäämme odottamaan Kennelliitosta. Lonkkien muoto oli eläinlääkärin mukaan hyvä, mutta vähän löysyyttä molemmissa oli. Saa nähdä mikä tulos tulee...
Ilonan tilanteeseen emme saaneet mitään uutta tietoa, myös tämä eläinlääkäri oli vahvasti sitä mieltä, että kyseessä on autoimmuunisairaus, luultavammin aivokalvontulehdus.
Ilona on lomamme aikana päässyt jahtiin, vähän aikaa kerrallaan, koiran kunto mielessä pitäen. Muutama mallikas seisonta on nähty ja likka vaikuttaa edelleen lupaavalta. Ei ole myöskään rynnännyt lintujen perään avanssin jälkeen. Tähän mennessä yhtään pudotusta ei ole saatu.
Ilonan tilanteeseen emme saaneet mitään uutta tietoa, myös tämä eläinlääkäri oli vahvasti sitä mieltä, että kyseessä on autoimmuunisairaus, luultavammin aivokalvontulehdus.
Ilona on lomamme aikana päässyt jahtiin, vähän aikaa kerrallaan, koiran kunto mielessä pitäen. Muutama mallikas seisonta on nähty ja likka vaikuttaa edelleen lupaavalta. Ei ole myöskään rynnännyt lintujen perään avanssin jälkeen. Tähän mennessä yhtään pudotusta ei ole saatu.
keskiviikko 8. syyskuuta 2010
Ikäviä uutisia
Ilona sairastui taas. Huolimatta meneillään olevasta kortisonikuurista. Maanantaina tullessamme töistä kotiin, Ilona käveli selkä köyryssä, vaisusti häntäänsä heilutellen pois tarhasta. Läähätti ja tärisi. Samat oireet siis kuin ennen. Kuume ei ollut vielä noussut, mutta selkeästi kipeä koira oli. Nostimme heti kortisoniannosta ja parin tunnin päästä koira olikin taas ennallaan. Soittelin tiistaina eläinlääkärille, joka määräsi Ilonalle pidemmän kuurin, jossa annosta lasketaan hitaammin kuin edellisessä kuurissa. Ilonahan oli nyt parin viikon ajan syönyt Prednisolon-kortisonia 10mg joka toinen päivä ja tarkoitus oli vielä kolmannen viikon jälkeen antaa kolmen viikon ajan 10mg joka kolmas päivä. Tämä meneillään oleva annos ei vaan nyt jostain syystä riittänyt ja sairaus puhkesi taas.
Aivokalvontulehdushan voitaisiin varmistaa aivoselkäydinnestenäytteestä (joka voitaisiin ottaa Aistissa tai YES:ssa Helsingissä), mutta koska Ilona on jo syönyt kortisonia, tulos ei olisi luotettava. Samaisilla klinikoilla voitaisiin myös tehdä TT- tai magneettikuvaus, jolla voisi sulkea pois kehityshäiriöitä yms, mutta tällä hetkellä näihin tutkimuksiin emme koiraa vie, koska on suuri todennäköisyys että niiden jälkeen tilanne olisi sama kuin nyt. Mihinkään rakenteelliseen vikaan eivät Ilonaa hoitaneet ell:t usko, kaularanka näyttää olevan kunnossa, joten siinä mielessä he eivät ole magneettikuvausta suositelleet. On mahdollista, että pidempi kortisonikuuri parantaa koiran (tai sitten se joutuu loppuelämänsä ajan syömään lääkkeitä…). Toivotaan, että Ilonan elimistö kestää uuden pitkän kortisonikuurin ja että sairaus ei puhkea sen jälkeen. Nyt kesän aikana Ilonan karva on kovasti huonontunut, saa nähdä millaiseksi menee kun lääkeannokset taas kasvaa… Nutrolin-öljy, biotiini sun muut tropit on käytössä karvan ja ihon kunnon parantamiseksi.
Onni porskuttaa entisellään. Ensi tiistaina on terveystarkit Joensuussa ja samalla eläinlääkäri Ahoa jututetaan myös Ilonan tilanteesta. Josko häneltä saataisiin jotain uutta tietoa tai vaihtoehtoja… Ilona käytetään ensi viikolla myös eläinhomeopaatilla, mielenkiintoista nähdä millainen kokemus se on.
Onnissa on huomattu selkeä muutos kesän aikana. Ukosta on tullut enemmän läheisyydenhakuinen. Ennen Onni kyllä kerjäsi rapsutuksia, mutta istahti puolen metrin päähän eikä tykännyt jos emäntä tai isäntä tuli ihan kylkeen kiinni. Nykyään ukko kiepsahtaa kainaloon ja saattaa iltaisin pötköttää hetken sängyssä meidän välissä nauttien rapsutuksesta ja jutustelusta! Meillä onkin tapana iltaisin jutella päivän kuulumiset Onnin kanssa juuri ennen nukahtamista. Niin joo, meillähän koirat eivät tule sänkyyn…. mutta kun toinen on niin suloinen!
Aivokalvontulehdushan voitaisiin varmistaa aivoselkäydinnestenäytteestä (joka voitaisiin ottaa Aistissa tai YES:ssa Helsingissä), mutta koska Ilona on jo syönyt kortisonia, tulos ei olisi luotettava. Samaisilla klinikoilla voitaisiin myös tehdä TT- tai magneettikuvaus, jolla voisi sulkea pois kehityshäiriöitä yms, mutta tällä hetkellä näihin tutkimuksiin emme koiraa vie, koska on suuri todennäköisyys että niiden jälkeen tilanne olisi sama kuin nyt. Mihinkään rakenteelliseen vikaan eivät Ilonaa hoitaneet ell:t usko, kaularanka näyttää olevan kunnossa, joten siinä mielessä he eivät ole magneettikuvausta suositelleet. On mahdollista, että pidempi kortisonikuuri parantaa koiran (tai sitten se joutuu loppuelämänsä ajan syömään lääkkeitä…). Toivotaan, että Ilonan elimistö kestää uuden pitkän kortisonikuurin ja että sairaus ei puhkea sen jälkeen. Nyt kesän aikana Ilonan karva on kovasti huonontunut, saa nähdä millaiseksi menee kun lääkeannokset taas kasvaa… Nutrolin-öljy, biotiini sun muut tropit on käytössä karvan ja ihon kunnon parantamiseksi.
Onni porskuttaa entisellään. Ensi tiistaina on terveystarkit Joensuussa ja samalla eläinlääkäri Ahoa jututetaan myös Ilonan tilanteesta. Josko häneltä saataisiin jotain uutta tietoa tai vaihtoehtoja… Ilona käytetään ensi viikolla myös eläinhomeopaatilla, mielenkiintoista nähdä millainen kokemus se on.
Onnissa on huomattu selkeä muutos kesän aikana. Ukosta on tullut enemmän läheisyydenhakuinen. Ennen Onni kyllä kerjäsi rapsutuksia, mutta istahti puolen metrin päähän eikä tykännyt jos emäntä tai isäntä tuli ihan kylkeen kiinni. Nykyään ukko kiepsahtaa kainaloon ja saattaa iltaisin pötköttää hetken sängyssä meidän välissä nauttien rapsutuksesta ja jutustelusta! Meillä onkin tapana iltaisin jutella päivän kuulumiset Onnin kanssa juuri ennen nukahtamista. Niin joo, meillähän koirat eivät tule sänkyyn…. mutta kun toinen on niin suloinen!
perjantai 3. syyskuuta 2010
Uusia kuveja
Lisää kuvia galleriassa kansiossa "Loppukesän 2010 tunnelmia".
Onnin eiliset agit menivät oikein positiivisesti lukuunottamatta sitä, että ukko otti yhdet lähdöt tien varteen pissalle, nartun perässä, onneksi tuli sieltä samantien pois... Sen jälkeen käyttäytyikin kuin enkeli. Otettiin pöytää, pujottelua, keinua ja hyppy-putki-yhdistelmillä radan pätkää. Oli kivaa! Erityisesti mieltä lämmitti, kun Onni sai kehua valmentajalta siitä, että ei ole milläsäkään keinulla, ei pelkää keinun liikettä eikä rämähdystä maahan.
torstai 2. syyskuuta 2010
Viikon kuulumisia taas
Taas itselle muistiin eiliset tokottelut Onnin kanssa:
-Nouto: kapulan pitämistä, Onni näytti nyrpeää naamaa, mutta välillä jopa piti pureksimatta kapulaa suussaan ehkä noin sekunnin sadasosan. Emännältä vaaditaan nopeita refleksejä palkkaamisessa (ja joo, naksutin ois tässä hyvä, emäntä on juuri perehtymässä sillä kouluttamiseen).
-Hyppy: otettiin mukaan hypyn jälkeinen seisominen, meni ihan hyvin.
-Seuraaminen: Onni oli hyvässä vireessä, jopa edisti vähän, mutta tosi hyvin ja innokkaasti teki. Voimme pidentää matkaa muutaman metrin.
-Käännökset: Onnin takapään käyttö vielä vajavaista, peruuttamisharjoitukset jatkukoon. Vasemmalle käännöstä voi silti jo harjoitella liikkeestä. Oikealle käännös parempi.
Viime viikolla olimme pitkästä aikaa agilityssa. Se olikin alkeiskurssin viimeinen kerta ja nyt jatkamme jatkokurssilla. Ennen treenejä kävin ukon kanssa puolen tunnin juoksulenkin, mikä näytti tehoavan hyvin ja Onni jaksoi keskittyä agilityssa itse asiaan. Toki esteiden suorittamisen väliajoilla se kyttäsi toisia uroksia, mutta käskyn alla toimi ihan hyvin. Saa nähdä miten jatkossa käy, kun vaatimustaso lisääntyy ja koira pitäisi toimia jo pieniä radanpätkiä ilman hihnaa... Tänään saadaan jo jotain osviittaa, kun on taas harkat.
Ilona, tai ainakin Ilonan isäntä odottaa jo kovasti viikon päästä alkavaa metsäkanalinnun metsästyskautta. Välillä Ilona onkin tehnyt mallikkaita riistatöitä, joten mielenkiinnolla odotamme miten se käyttäytyy "tositilanteessa". Sorsajahdissa Ilona teki hienoja vesitöitä noutamalla ammutut linnut milloin mistäkin ojasta tai järvestä. Hyvä homma! Saunapihan Iitan blogissa on komea kuva, missä Iita poseeraa vesilintusaaliin kanssa, siellä on ainakin passipaikat olleet kohdallaan!
-Nouto: kapulan pitämistä, Onni näytti nyrpeää naamaa, mutta välillä jopa piti pureksimatta kapulaa suussaan ehkä noin sekunnin sadasosan. Emännältä vaaditaan nopeita refleksejä palkkaamisessa (ja joo, naksutin ois tässä hyvä, emäntä on juuri perehtymässä sillä kouluttamiseen).
-Hyppy: otettiin mukaan hypyn jälkeinen seisominen, meni ihan hyvin.
-Seuraaminen: Onni oli hyvässä vireessä, jopa edisti vähän, mutta tosi hyvin ja innokkaasti teki. Voimme pidentää matkaa muutaman metrin.
-Käännökset: Onnin takapään käyttö vielä vajavaista, peruuttamisharjoitukset jatkukoon. Vasemmalle käännöstä voi silti jo harjoitella liikkeestä. Oikealle käännös parempi.
Viime viikolla olimme pitkästä aikaa agilityssa. Se olikin alkeiskurssin viimeinen kerta ja nyt jatkamme jatkokurssilla. Ennen treenejä kävin ukon kanssa puolen tunnin juoksulenkin, mikä näytti tehoavan hyvin ja Onni jaksoi keskittyä agilityssa itse asiaan. Toki esteiden suorittamisen väliajoilla se kyttäsi toisia uroksia, mutta käskyn alla toimi ihan hyvin. Saa nähdä miten jatkossa käy, kun vaatimustaso lisääntyy ja koira pitäisi toimia jo pieniä radanpätkiä ilman hihnaa... Tänään saadaan jo jotain osviittaa, kun on taas harkat.
Ilona, tai ainakin Ilonan isäntä odottaa jo kovasti viikon päästä alkavaa metsäkanalinnun metsästyskautta. Välillä Ilona onkin tehnyt mallikkaita riistatöitä, joten mielenkiinnolla odotamme miten se käyttäytyy "tositilanteessa". Sorsajahdissa Ilona teki hienoja vesitöitä noutamalla ammutut linnut milloin mistäkin ojasta tai järvestä. Hyvä homma! Saunapihan Iitan blogissa on komea kuva, missä Iita poseeraa vesilintusaaliin kanssa, siellä on ainakin passipaikat olleet kohdallaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)