Parivaljakko pököpää-tättärää on ollut taas vauhdissa. Ilonalla tahtoo tulla päivisin tekemisen puutetta ja iltapäivällä tytteli laittaakin huushollin sekaisin ihan kiitettävästi. Luojan kiitos mitään suuren suurta kiellettyä se ei ole tuhonnut, tähän asti, mutta oman boxinsa petivaatteita se tykkää pyykätä omissa pissalammikoissaan ja eilen tättärää-tyttö oli silpunnut boxissa alimmaisena olleen kumisen "jarrumaton" tuhannen päreiksi. Koko sotku oli kruunattu lämpimällä, juuri ennen isäntäväen kotiintuloa väännetyllä tortulla! Mikä ihana kotiinpaluu...
Nettikamera todistaa, että tämä touhuaja on juuri Ilona ja touhu ajoittuu klo 14-16.30 välille. Onni-nössykkä pötköttelee sivummalla ja on niin kilttiä poikaa että. Onneksi tarha valmistuu vauhdilla ja pian saadaan koti turvaan vauhtiveeralta.
Onni taasen on kunnostautunut muissa asioissa. Ukko on alkanut vahtimaan ja haukkuu aitauksestaan kaikki ohikulkevat koirat. Lenkillä murisee lähes kaikille lajitovereilleen ja hihnassa vetämisessä on palattu oiva askel taaksepäin. Onneksi sentään tokokentällä osaa käyttäytyä, ei ärise muille ja on muutenkin kuulolla.
Sunnuntaina olin Onnin kanssa kahdestaan metsälenkillä. Lenkki oli mennyt hienosti, Onni oli kuulolla ja tuli luokse heti ensimmäisestä käskystä. Kiitos savukinkun, jota oli namina mukana :) Sitten pököpääukko löysi itsestään uuden puolen: Onni löysi jäniksen poikasen ja innolla ajoi sitä takaa. Haukkuikin kuin paraskin ajokoira! Takaa-ajoa kesti tovin, kunnes alkoi kuulua kammottavaa älinää -Onni oli saanut jänön kiinni (tai jänö oli yrittänyt piiloutua tms). Onni pyöritteli sitä mättäissä kunnes minä juoksin paikalle ja sain ukon kiinni. Onneksi pupu lähti omin jaloin loikkimaan pois, toivottavasti loukkaantumatta. Kyllä meidän ukko oli tohkeissaan! Juha tuumasi kotona että eihän Opa mikään turha koira olekaan, syksyllä lähdetään jänismetsälle! Jepjep, enpä usko että meidän töppöjalasta on tositoimiin, mutta mistä sitä koskaan tietää ;) Nyt täytyy pitää Onni kiinni, jotta jänöt saavat kasvaa rauhassa. Samoin linnunpoikaset, joita Onni onneksi ei vielä ole löytänyt, tietääkseni...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti