Kesäkuvia

Lomaviikko mökillä onnistui säiden puolesta hyvin, hellettä piisasi. Koirat viihtyivät vedessä.

Seisojat kuvauksissa

Kevättalvella käytin Myytä ja Ilonaa valokuvaaja Marjo Väisäsen kuvattavana. Kuvaukset järjestettiin Vesipedossa ja Mustissa ja Mirrissä ja ne olivat ilmaisia. Martu lähetti sitten kuvatiedostot nähtäville ja niistä sai sitten ostaa haluamansa itselleen. Kuvat sai sekä harmaalla että ruskealla taustalla. Tällaisia kuvia meidän lerppakorvista tuli:


Ihan kivaa, että alkukesä on ollut niin lämmin, mutta saisi pikku hiljaa tulla viileämpikin jakso, niin voisi liikuttaa koiria enemmän. Onni on pitkälti vain makoillut varjossa ja iltaisin varjojen pidetessä on sitten innostuttu leikkimään enemmän. Paras lelu on nyt ollut Juhan vanha uimakenkä, jossa on paksu kumipohja. Sitä on kolme koiraa retuuttanut yhtä aikaa murinakonsertin säestämänä. Onni sen löysi varastosta ja otti omin lupineen lelukseen :)

Onni kastroitiin

Maanantaina Onni kastroitiin Ouluvetissä. Toipuminen on mennyt hyvin, kauluria pidetään enää vain silloin kun ei olla isäntäväen valvovan silmän alla. Ajankohta nyt tuntui sopivalta, kun kovimmat pakkaset ovat jo (toivottavasti) ohi ja lämpimät säät vasta edessä. Kastrointiin päädyin jo viime kesänä, kun Onnilla todettiin perianaalifistelia ja laajentunut eturauhanen. Jalostuskäyttöön en olisi Onnia antanut noiden vaivojen takia. Jospa nyt hormonituotannon tasaannuttua riski tuollaisiin vaivoihin pienenisi. Toki tämä arkielämääkin helpottaa, kun muut meidän koirat ovat narttuja.

Tässä nukutaan mistään tietämättömänä eläinlääkärillä:


Kotona unia jatkettiin:


Myy on hengessä mukana:


Mokoma kapine päässä ei estä vahtimista kotipihalla:


Kuulimme myös ikäviä uutisia. Onnin emä Salla (Miehtebiekka Yolanda) on menehtynyt AIHA:n (autoimmuuni hemolyyttinen anemia) uuvuttamana. Osanottomme menetyksen johdosta Anna-Maijalle ja Jormalle! Sairastumistaipumus AIHA:an on perinnöllistä, se mikä sairauden mahdollisesti laukaisee käsittääkseni vaihtelee.

Onni poroja morjestamassa

Viikko sitten kävimme Ranualla poroja moikkaamassa. Koiria vieraili poroaitauksessa Onnin lisäksi kuusi -Vanni, Musto, Keira, Peto, Touko ja Saiva. Kertomuksia ja kuvia reissusta löytyy Saivan, Toukon ja Emman poppoon blogeista.

Ensin koirat kävivät yksi kerrallaan hihnassa poroaitauksessa, jossa oli kaksi hirvasta. Onni oli yllättävän rauhallinen, olin ajatellut, että se nostaa metakan kun huomaa porot, mutta se katselikin tarkkaavaisena sekä merkkaili hajuihin. Sitten otettiin uusi kierros ja alkupään koirat osoittivat melko pätevää paimennusta, jota oli ilo katsoa. Sitten porot alkoivat stressaantua ja väsyä ja loppupään koirat saivat niiltä melko hurjankin näköistä palautetta. Onni oli taas rauhallinen aidassa ja malttoi odottaa vapautusta käskystä. Haukku raikaen se sitten juoksi porojen perään. Jo muutaman sekunnin jälkeen poro antoi Onnille lähdöt ja Onni juoksi turvaan aidan laidalle ihmisten luokse. Kun kutsuin sitä, se vielä reippaasti tuli porojen perään uudestaan, mutta toinen opetus äkäiseltä hirvaalta oli liikaa ja Onni päätti, että olkoot mokomat.
Kuvista kiitos Tiialle ja Mariellalle!


Toivottavasti ensi talvena pääsemme eri paikkaan kokeilemaan porojen kuljettamista. Tästä kahden poron tokasta ei nyt kummoisia kokemuksia jäänyt, harmittavasti porot olivat jo niin äksyjä Onnin ollessa vuorossa. Mukava päivä oli kuitenkin, oli hienoa ensi kertaa nähdä lappalaiskoirat siinä työssä, mihin ne on tarkoitettukin.

Sasarnon AR-pennut videolla

Youtubesta löytyi videota Myystä ja Myyn sisaruksista ennen luovutusikää. Myyn luulen tunnistavani kohdista 0.40, 4.58, 8.00 ja 8.24. Viimeisessä kohdassa kuultavaa vinkumista ja vonkumista kuullaan silloin tällöin edelleenkin... Onhan ne olleet pieniä, nyt tuollaisia isoja rontteja :)

Seuraavaan päivitykseen pyrin laittamaan kuvia Onnista poroja paimentamassa.

Ilona 4-vuotta ja Onni näyttelyssä

Saunapihan I-pentue täytti 11.2. 4-vuotta. Myöhäiset onnittelut kaikille, erityisesti rakkaalle Ipelle!


Onni kävi 2.2.13 Raahessa näyttelyssä. Tuomarina oli Pekka Teini. Hyvin meni: Rotutyyppi erinomainen. Keskikokoinen uros, jolla voimakas pää ja siinä hyvät rotupiirteet. Hieno ilme. Napakka runko, hyvät kulmaukset. Laadukas turkki. Liikkuu hyvällä askelpituudella sekä edestä ja takaa. AVO ERI 2 SA PU4.

Lumisateessa ei valokuvia otettu, joten tässä muutama räpsy kotoa:


Koko porukka:


Myyn lempipuuhia kotona:

Tammikuun tapahtumia

Ilona kävi tosiaan parisen viikkoa sitten Soppelan syynissä. Röntgenkuvista ei löytynyt mitään mikä voisi selittää oireet. Sitä saa liikuttaa nyt mielin määrin ja seurailla samalla tilannetta. Viime viikolla Ilona kävi Elpillä hierottavana ja sai laserhoitoa uudella tehokkaammalla laitteella ongelmakohtaan. Lihaskato vasemman lapaluun alueella ihmetyttää ja saimme ohjeeksi liikuttaa Ilonaa kevyessä ravissa, jotta lihakset voimistuisivat. Ollaankin nyt potkuteltu potkurilla lenkit ja Ilona on ravannut vierellä. Tyyppi on vaan aika rasittava, kun ei saa vetää ja mennä kovempaa, koko ajan saa muistutella hidastamaan.
Ilona muuten ehti jo kokeilla vetovaljaissa potkurin vetämistä lyhyen lenkin ja voi hyvänen aika sitä vauhtia ja intoa! Harmi ettei nyt voida tuota harrastaa, täytyy nyt malttaa kuntouttaa koiraa hissukseen. Myy tykkää vetää myös, ainakin jonkin matkaa, mutta sellaista paloa hommaan ei ole kuin Ilonalla ja vauhti hiipuu kevyeksi raviksi nopeammin. No, on sekin nopeampaa liikkumista kuin perus kävelylenkit hihnassa. Ja tuleepahan ravia, joka paremmin vahvistaa lihaksia, kuin laukkaaminen. Irti ollessaan nämä tytöt kun paahtavat vain laukkaa.

Myyn kanssa on nyt päästä agiliitämään kaksikin kertaa viikolla. Active Dogin jatko3-ryhmässä sekä Tykha:n hallivuorolla. Molemmissa on kyllä niin mukavaa ja ollaan menty eteenpäin kovasti! Onnikin oli viime viikolla mukana ja pääsi lopuksi tokoilemaan halliin. Vaikka muut koirat ja hajut kiinnostivat, niin hyvin se malttoi ottaa kontaktia ja olla kuulolla. Hihnassa tosin, niin kova luottamus meidän välillä ei ole, että se pysyisi hallinnassa irti ollessaan tuollaisessa tilanteessa.

Käytin Myytä fysioterapeutilla, halusin tietää missä kunnossa likka on, nyt kun tuo agility tuo enemmän rasitetta sen kropalle. Rimat agilityssä ovat muuten nyt 50 cm. Fysioterapeutin mukaan Myy on tasapainoisessa kunnossa. Tosin etu- ja takapää ovat vähän kuin eri koiralla, mutta muita puolieroja ei siis ole :) Takapäässä lihakset eivät ole niin kehittyneet kuin etupäässä, ja pakaralihaksissa olikin kipeitä paikkoja molemmin puolin. Ohjeeksi saatiin peruuttamisharjoituksia takapään lihasten vahvistamiseksi sekä ravauttamista lumihangessa. Mitenhän tuon saisi oppimaan että ravillakin voi liikkua eteenpäin vapaana ollessa, eikä aina tarvii laukata ja pomppia… Nyt on muuten inhottavasti muodostunut hankeen kova pinta, ei voi koiria suuremmin hangessa juoksuttaa… Aloitettiin peruuttamisharjoitusten teko ja mielestäni Myy peruuttaa hyvin suoraan taaksepäin, toisin kuin aikanaan Onnin kanssa noita treenejä tehtiin niin Onni pakitti ihan vinossa, se täytyi opettaa peruuttamaan kujaa pitkin, jotta se tajusi käyttää raajojaan ja lihaksiaan oikein.

Tavoitteena olisi viedä Myy lähiaikoina uimaan koirakylpylä Vesipetoon. Ilonaa ei ehkä vielä voi uittaa, sillä siinä sen etutassuille tulisi liian kauhova liike, parempi toistaiseksi välttää tuollaista etujalkojen ylösnostelua.

Meidän kylällä on joku ihana juoksuinen tyttö, jota Onni kaipailee. Takapihalla päivystäessään, ja jopa kerran lenkilläkin ollessa, se on äitynyt ulvomaan niin kaihoisasti kaukaisuuteen. Huvittavan kuuloista kyllä. Muuten jos meille yrittäisi joku murtovaras tulla sisään, niin Onni varmasti käpertyisi minun kainaloon, eikä puolustaisi meitä ollenkaan! Sunnuntaita vasten yöllä oli pari lyhyttä sähkökatkosta. Sähköjen palautuessa iv-kone naksahtaa ja takapihan liiketunnistimella olevat pihavalot syttyvät. Onnin mielestä moinen toiminta oli epäilyttävää ja se painautui minua vasten epäluuloisena joka kerta sähköjen palautuessa. Kerran jopa hyppäsi sänkyyn ja käpertyi viereen kuuntelemaan. On siinäkin talonvahti!