Ilona kävi tosiaan parisen viikkoa sitten Soppelan syynissä. Röntgenkuvista ei löytynyt mitään mikä voisi selittää oireet. Sitä saa liikuttaa nyt mielin määrin ja seurailla samalla tilannetta. Viime viikolla Ilona kävi Elpillä hierottavana ja sai laserhoitoa uudella tehokkaammalla laitteella ongelmakohtaan. Lihaskato vasemman lapaluun alueella ihmetyttää ja saimme ohjeeksi liikuttaa Ilonaa kevyessä ravissa, jotta lihakset voimistuisivat. Ollaankin nyt potkuteltu potkurilla lenkit ja Ilona on ravannut vierellä. Tyyppi on vaan aika rasittava, kun ei saa vetää ja mennä kovempaa, koko ajan saa muistutella hidastamaan.
Ilona muuten ehti jo kokeilla vetovaljaissa potkurin vetämistä lyhyen lenkin ja voi hyvänen aika sitä vauhtia ja intoa! Harmi ettei nyt voida tuota harrastaa, täytyy nyt malttaa kuntouttaa koiraa hissukseen. Myy tykkää vetää myös, ainakin jonkin matkaa, mutta sellaista paloa hommaan ei ole kuin Ilonalla ja vauhti hiipuu kevyeksi raviksi nopeammin. No, on sekin nopeampaa liikkumista kuin perus kävelylenkit hihnassa. Ja tuleepahan ravia, joka paremmin vahvistaa lihaksia, kuin laukkaaminen. Irti ollessaan nämä tytöt kun paahtavat vain laukkaa.
Myyn kanssa on nyt päästä agiliitämään kaksikin kertaa viikolla. Active Dogin jatko3-ryhmässä sekä Tykha:n hallivuorolla. Molemmissa on kyllä niin mukavaa ja ollaan menty eteenpäin kovasti! Onnikin oli viime viikolla mukana ja pääsi lopuksi tokoilemaan halliin. Vaikka muut koirat ja hajut kiinnostivat, niin hyvin se malttoi ottaa kontaktia ja olla kuulolla. Hihnassa tosin, niin kova luottamus meidän välillä ei ole, että se pysyisi hallinnassa irti ollessaan tuollaisessa tilanteessa.
Käytin Myytä fysioterapeutilla, halusin tietää missä kunnossa likka on, nyt kun tuo agility tuo enemmän rasitetta sen kropalle. Rimat agilityssä ovat muuten nyt 50 cm. Fysioterapeutin mukaan Myy on tasapainoisessa kunnossa. Tosin etu- ja takapää ovat vähän kuin eri koiralla, mutta muita puolieroja ei siis ole :) Takapäässä lihakset eivät ole niin kehittyneet kuin etupäässä, ja pakaralihaksissa olikin kipeitä paikkoja molemmin puolin. Ohjeeksi saatiin peruuttamisharjoituksia takapään lihasten vahvistamiseksi sekä ravauttamista lumihangessa. Mitenhän tuon saisi oppimaan että ravillakin voi liikkua eteenpäin vapaana ollessa, eikä aina tarvii laukata ja pomppia… Nyt on muuten inhottavasti muodostunut hankeen kova pinta, ei voi koiria suuremmin hangessa juoksuttaa… Aloitettiin peruuttamisharjoitusten teko ja mielestäni Myy peruuttaa hyvin suoraan taaksepäin, toisin kuin aikanaan Onnin kanssa noita treenejä tehtiin niin Onni pakitti ihan vinossa, se täytyi opettaa peruuttamaan kujaa pitkin, jotta se tajusi käyttää raajojaan ja lihaksiaan oikein.
Tavoitteena olisi viedä Myy lähiaikoina uimaan koirakylpylä Vesipetoon. Ilonaa ei ehkä vielä voi uittaa, sillä siinä sen etutassuille tulisi liian kauhova liike, parempi toistaiseksi välttää tuollaista etujalkojen ylösnostelua.
Meidän kylällä on joku ihana juoksuinen tyttö, jota Onni kaipailee. Takapihalla päivystäessään, ja jopa kerran lenkilläkin ollessa, se on äitynyt ulvomaan niin kaihoisasti kaukaisuuteen. Huvittavan kuuloista kyllä. Muuten jos meille yrittäisi joku murtovaras tulla sisään, niin Onni varmasti käpertyisi minun kainaloon, eikä puolustaisi meitä ollenkaan! Sunnuntaita vasten yöllä oli pari lyhyttä sähkökatkosta. Sähköjen palautuessa iv-kone naksahtaa ja takapihan liiketunnistimella olevat pihavalot syttyvät. Onnin mielestä moinen toiminta oli epäilyttävää ja se painautui minua vasten epäluuloisena joka kerta sähköjen palautuessa. Kerran jopa hyppäsi sänkyyn ja käpertyi viereen kuuntelemaan. On siinäkin talonvahti!
