ERInomaista, Onni!

Eilinen päivä vierähti siis Jyväskylässä lappalaisten erkkarissa. Matkaan lähdimme klo 5.30 ja illalla olimme kotona 19 jälkeen. Olisimme kotiutuneet jo aikaisemmin, mutta Onni yllätti meidät iloisesti saaden laatuarvostelussa erinomaisen (ERI) ja sijoittuen luokkansa kolmanneksi, mikä tarkoitti sitä että jäimme vielä paras uros-kehään. Uroksia näyttelyssä oli kuutisenkymmentä eli saimme odottaa pu-kehän alkamista reilut kolme tuntia. Aika kului kuitenkin nopeasti jutellen tuttujen ja vähän tuntemattomienkin kanssa ja tietysti seuratessa kehiä. PU-kehässä junnut eivät sijoittuneet, sillä olihan paikalla monta aikuista komeampaa koiraa.

Junioriluokassa oli 15 urosta, joista 7 sai erin. Tuttu kaverimme Raine sijoittui ensimmäiseksi erottuen joukosta lennokkaan ja vaivattoman liikkeensä avulla, toisena oli komea Staalon Åregano. Onnin jälkeen neljänneksi sijoittui taittokorvainen nuorukainen Naavatassu Ape. Onni kävi aluksi hieman ylikierroksilla. Se piipitti ja haukkui minulle nakkeja kerjäten laatuarvostelun aikana, mistä tuomari Markku Mähönen mainitsikin mutta ei pitänyt sitä arvosanaa alentavana virheenä koiran nuoren iän takia. Onneksi ukko rauhoittui kilpailuluokassa ja esiintyi ihan mallikkaasti. Olin ihan ylpeä pikku höppänästä  Moni muukin juniori oli hieman levoton kehässä haukahdellen tai pistäen muuten homman ranttaliksi. Tuomari tuumikin näissä tapauksissa että aika tekee tehtävänsä ja koirat rauhoittuvat kyllä.

Arvostelu kuuluu näin: Mittasuhteiltaan erinomainen, erinom. ääriviivat. Hyvälinjainen pää, jossa oikea ilme. Korvien karvoitus saa vielä vahvistua. Hyvä kaula. Ikään sopiva runko. Hyvä hännän kiinnitys. Keskivahvat kulmaukset, luusto voisi olla vahvempaa. Liikkuu hyvällä askeleella. Oikealaatuinen karvapeite. Käyttäytyy tuomaria kohti miellyttävästi, mutta hieman rauhaton esiintyessään, rauhoittuu kun antaa aikaa.

Reissun yksi parhaista jutuista oli se, että tapasimme Onnin kasvattajat Anna-Maijan ja Jorman sekä siskot Seitan ja Ruskan. Junnunarttuja oli muistaakseni reilusti yli 20 koiraa ja taso tietysti kova. Molemmat Miskajasmilaiset saivat EH:n eli erittäin hyvän, onnea heille mainiosta tuloksesta! Varsinkin Onni ja Ruska ovat ilmetyt sisarukset, niin paljon samaa näköä heissä on! Leikkikin olisi sujunut vauhdikkaasti, harmi että asumme eri puolella Suomi-neitoa ja yhteiset leikkihetket ovat harvinaista herkkua. Alla olevassa kuvassa Ruska:



Muutama kuva lisää löytyy galleriasta. Valitettavasti enempää kuvia meillä ei ole, sää Jyväskylässä oli kostea, pientä tihkusadetta, joten kameraa ei viitsinyt kauaa pitää ulkosalla.

Meillä oli siis hieno päivä näyttelyssä, mutta mukava oli vihdoin (pimeän ajomatkan jälkeen) päästä kotiin ja hakea Ilona-neiti kasviksen luota hoidosta. Olemme selvinneet ongelmitta Ilonan juoksusta, ainakin tähän asti. Ehkä tärppipäivät eivät vielä ole tulleet tai sitten Onni-junnu ei niitä oikein noteeraa, sillä elämä on ollut suht entisellään, eikä Onni ole vaikuttanut kovin kärsivältä. Saa nähdä villiintyykö meno tulevien juoksujen aikana, luultavasti.

Kajaanin tamminäyttelyssä (kaikkien rotujen näyttely) lappalaiset ja seisojat ovat samana päivänä ja mietimmekin veisimmekö molemmat sinne näyttelyyn seuraavaksi. Se olisikin Ilonan ensimmäinen näyttely 

Elämme mielenkiintoisia aikoja...

Ilonalla on nyt eka juoksu. Onnipoika haistelee sitä kiinnostuneena muttei vielä ole menettänyt ruokahaluaan :) Tärppipäivät ovat ensi viikon loppupuolella joten saa nähdä mikä tilanne on silloin. Rakensimme toisenkin tarhan valmiiksi joten Onni ja Ilona viettävät päivät omissa tarhoissaan pääsemättä kosketuksiinsa toistensa kanssa. Tärppipäivinä Ilona toki pidetään sisällä eikä tarhassa ettei vaan joku katujen kingi pääse meidän pikku tyttöä rakastelemaan... Ilmoitin Onnin Lappalaiskoirat ry:n erikoisnäyttelyyn Jyväskylään 25.10. Saa nähdä onko ukko silloin aivan sekaisin Ilonasta. Onneksi voimme viedä Ilonan kasvattajan luo hoitoon jos meno käy aivan mahdottomaksi. Erkkarin jälkeen Onni tarvittaessa viedään mummolaan rauhoittumaan. Mutta katsotaan mikä sitten on tilanne.
Illat pimenevät yhä aikaisemmin. Olemmekin käyttäneet koiria metsässä juoksemassa viikonloppuisin kun valoisaa aikaa on enemmän. Eilen kävimme yhdessä koko porukalla. Ilona on kyllä melkoinen pikakiituri pitkine koipineen ja siivittää siinä samalla töppöjalka-Onnin yllättävän kovaan vauhtiin! Äsken kävin Onnin kanssa kahdestaan metsässä. Ukko oikein nautti omasta rauhastaan ja hipsutteli hissun kissun hajulta toiselle, kaivoi keppejä hangesta ja juoksi niiden kanssa mielissään. Onnille teki selvästi hyvää saada hieman "omaa aikaa" :) Nyt se nukkuu tyytyväisenä aamupäiväuniaan.

Ai niin, Ilonan Moona-äiti sai KAER-kokeesta metsästä VOI1-palkinnon! Onnea kovasti!! Käyttövalion arvo lähestyy :) Käsittääkseni Moona tarvitsee vielä kaksi(?) ykköstä peltokokeesta valionarvoa varten.

Tässä kuva Onnin kauniista Salla-äidistä:

Onnea Onni 1-vuotta!

Päivänsankari sai lihapullapaloilla höystettyä maksalaatikkokakkua ensimmäisen syntymäpäivän kunniaksi. Hienosti ukko malttoi odottaa lupaa ja sen saatuaan pisteli kakun poskeen antaumuksella. Alla myös tuoreet kuvat Onnista ja 7kk ikäisestä Ilonasta.





Ilonakin kävi ensimmäisellä jahtireissullaan Kuusamossa. Varsinaista saalista eivät reissulaiset vielä saaneet, sillä Ilona oli törmännyt lintuihin tuulen väärältä puolelta eikä näin päässyt hajulle. Ilonan haku kuitenkin parantui ja laajeni. Neiti on nyt selvästi väsynyt ja onkin lähinnä vain nukkunut tämän ensimmäisen päivän kotona.

Perjantaina kävimme lenkkeilemässä Raikun 9kk (Lapinlumon Giedderassa) ja Jekun 5kk (Cantavia Noitarumpu) kanssa. Vauhtia riitti kun nuoret pojat pistivät menoksi!





Lisää kuvia löytyy täältä

Lisäsin uusia kuvia myös galleriaan. Lopuksi täytyy onnitella Ruskaa, joka nappasi toisen sertinsä Äetsän näyttelystä!

Viime viikonloppuna kävimme Onnin kanssa match-showssa Oulussa. Juha ja Ilonakin olivat mukana, mutta eivät menneet kehään asti tällä kertaa. Onni osallistui pentujen (alle 1v.) sarjaan. Ekalla kierroksella olimme kehässä saksanpaimenkoiran parina. Onni esiintyi hienosti ja keskittyneesti. Tuomari-tätikin oli Onnin mielestä mukava :) Tällä kertaa meille ojennettiin punainen nauha. ”Punaisten” pentujen loppukehää saimme odotella tunnin ja odotellessa Onni tylsistyi ja aloitti piipittämisen, mikä jatkui kehässäkin… Siksipä meidät käteltiin ulos ilman sijoitusta, mutta ei se mitään, kokemuksen hankkiminen oli tärkeintä tällä kertaa. Mukava oli huomata, että Onni ei murissut tai haukkunut muita koiria, alussa toki pyrki haistelemaan mutta rauhoittui pian kun huomasi mikä on homman nimi. Ilona oli todella rauhallinen koko ajan, mukava huomata että tyttö ei hermoile ja vouhkaa turhaa tuollaisissa tapahtumissa. Täytyykin viedä Ilona kehään seuraavalla kerralla!

Juuri nyt Juha ja Ilona ovat aloittelemassa kanalintujen jahtia Kuusamossa. Onni ja minä ollaan kotivahtina. Ilonalla on opettajana Moona-äiti ja kaverina oppimassa on tietysti myös Siiri-sisko. Jahtiporukkaan kuuluu tietysti edellä mainittujen lisäksi Ilonan kasvattajat sekä koirakolmikko Weera, Wilma ja Verneri. Pienessä mökissä riittää siis säpinää, mutta sopu sijaa antaa. Toivotaan, että seisojan penikat saavat lintukontakteja ja runsaasti kokemusta, sillä saaliilla ei ole niin suurta väliä :)

Onnin kanssa käytiin eilen tervehtimässä Jehnajan koiralaumaa. Koirapuistossa riitti vipinää, kun lappalaisia oli kaikkiaan 6. Onni-teini hormoniensa viemänä rakastui Missiin ja Jatsiin ja piiritti niitä niin innokkaasti, ettei leikkimisestä tullut mitään… Tytöt yrittivät komentaa Onnia pois, mutta sisukas Don Juan ei näyttänyt pienestä hätkähtävän eikä antanut periksi. Saapa nähdä onko Opa aina tuollainen rasittava rakastaja, vai rauhoittuuko jossain vaiheessa…

Kotona Onni on ollut oikein reipas ja viime aikoina paljon leikkisämpi kuin ennen. Possu ja köysilelut saavat kyytiä kun Onni kiikuttaa niitä meille ja kutsuu leikkiin mukaan. Ilonan kanssa yhdessä koirat tykkäävät kelliä ja kähistä olohuoneen uudella ryijymatolla. Onni heittää kuperkeikkaa ja Ilona huitoo metrin mittaisilla koivillaan! Tavaksi on tullut ottaa mattopainit heti meidän kotiuduttu töistä sekä viimeisenä ennen nukkumaanmenoa illalla. Harvoin Onnin ja Ilonan leikit menevät liian rajuiksi sisällä leikittäväksi, mutta jos niin käy niin olemme heti kieltäneet ja rauhoittaneet koirat. Sisällä leikitään vaan nätisti ;)

Onnin 1-v synttärit lähestyvät. Ne ovatkin hyvä syy ottaa uusia kuvia koirista. On tullut kuvattua niin vähän viime aikoina.

Loppukesän tunnelmia

Heti ensiksi haluan onnitella Onnin sisaruksia Seitaa ja Ruskaa hienosta näyttelymenestysestä! Tytöt ovat esiintyneet junioriluokassa erinomaisin arvosanoin. Seita sai Mikkelin KV-näyttelystä vara-sertin ja Ruska Turusta sertin, hienoa! Onnin kanssa olemme kitkeneet mittakeppi-ujostelua pois ja kiva on ollut huomata, että Onnin mielestä tarjolla olevat lihapullat ja nakit voittavat ujostelun eli ukko ei pahemmin pelkää mittaamista, sillä kunnolla peloissaan oleva koirahan ei pysty syömään edes herkkuja. Varmuutta kuitenkin vielä haetaan.

Virallista kesälomaa vietimme heinä-elokuun vaihteessa. Reilu viikko vierähti Lieksassa mökillä. Koirat pääsivät eka kertaa hevostelun makuun, kun kävimme katsomassa raveja. Onni aluksi pöhähteli hepoille, mutta menetti mielenkiintonsa pian. Ilona ei mokomista kaakeista perustanut ollenkaan.

Olimme myös Kuusamon mökillä, jossa koimmekin vauhdikkaita hetkiä. ”Mökkitonttia” reunustavat kolmelta sivulta poroaidat ja yhdeltä sivulta se rajoittuu jokeen. Yksi poronketale oli tullut tontille meidän ollessamme poissa. Yllätys, yllätys, koirathan sen sitten metsästä löysivät. Kutsuimme koiria lähemmäs mökkiä, kun metsästä rymisteli kovalla vauhdilla poro, perässään porokoira Onni! Onni päästeli niin nopeasti kuin töppöjaloistaan pääsi! Poro ui joen yli toiselle puolelle metsään ja Onni jäi rannalle ruikuttamaan. Kyllähän poika oli tohkeissaan! Lähti vielä jälkiä takaisin päin katsomaan josko näitä sarvipäitä löytyisi lisää. Ilona tuli luoksemme vasta jälkijunassa, liekö säikähtänyt poron kohtaamista. Olisipa ollut mielenkiintoista nähdä kuka oli ensin huomannut kenet, millainen kohtaaminen oli ollut! Porokohtaamisen lisäksi tuosta reissusta mieleen jäi Ilonan ensimmäinen riistatyö. Tyttö oli haistanut puussa olleen metsälinnun ja ”melkein oikein” seisonut sitä. Linnun lähtiessä lentoon Ilona oli malttanut hienosti pysyä paikoillaan, mikä onkin yksi tärkeimmistä taidoista seisojaa metsästykseen opetettaessa. Tästä onkin Ilonan ja Juhan hyvä jatkaa treenejä! Juha innostuikin tuosta ekasta lintukontaktista niin paljon että aikoo kuulemma ensi vuonna jättää kaikki kesälomat syksylle metsästyskaudelle. Jep, jep, ei tule onnistumaan :)

Laittelen muutaman kesäkuvan tänne lähiaikoina.

Onni 10kk, Ilona 5kk

Lisää poseerauskuvia löytyy galleriasta :)

Pikku-ukko on nyt jo 10kk vanha, eikä mene enää kauan kun saamme leipoa ihka ensimmäisen synttärikakun esikoiselle :)
Vanheneminen tuo mukanaan muutakin kuin karvan lähtöä ja korvattomuutta, nimittäin lemmenhuolia! Ensimmäistä kertaa Onni todellakin on tajunnut narttujen jättämät lemmenviestit tien varsilla. Viime viikonloppu meni pojalla syömättä: ruoka ei vaan maistunut, kun muuta niin paljon tärkeämpää oli mielessä. Lemmenkipeyksissään Onni vinkui sisällä ja ulisi pihalla. Lenkillä nuuskuttelu oli entistäkin tarmokkaampaa ja kova veto päällä koko ajan. Nameistakin kelpasivat ainoastaan parhaimmat nakkipalat... Eilen maanantaina Onni sentään palasi ruotuun ja söi normaalisti molemmat ruokansa :) Saapa nähdä miten se malttaa huomenna keskittyä toko-treeneissä...

Onnin sisko Ruska (Miskajasmin Naruska, kuvassa alla), joka asuu etelässä Halikossa, debytoi hienosti Karjaan näyttelyssä 12.7.09 tuloksella JUN ERI2. Yhdeksän junnunartun joukossa Ruska oli sijoittunut toiseksi mukavan arvostelun kera. Onnea Ruska! Muut sisarukset eivät ole vielä käyneet virallista arvostelua hakemassa. Onnin lisäksi Seita menestyi hyvin pentuluokissa ja korkannee junnuluokan pikimmiten :)

Kuvia uudesta tarhasta

Viimein sain lisättyä kuvat koirien tarhasta. Ne löytyvät Kotipuuhia-kansiosta galleriasta.