Maanantaina Onni kastroitiin Ouluvetissä. Toipuminen on mennyt hyvin, kauluria pidetään enää vain silloin kun ei olla isäntäväen valvovan silmän alla. Ajankohta nyt tuntui sopivalta, kun kovimmat pakkaset ovat jo (toivottavasti) ohi ja lämpimät säät vasta edessä. Kastrointiin päädyin jo viime kesänä, kun Onnilla todettiin perianaalifistelia ja laajentunut eturauhanen. Jalostuskäyttöön en olisi Onnia antanut noiden vaivojen takia. Jospa nyt hormonituotannon tasaannuttua riski tuollaisiin vaivoihin pienenisi. Toki tämä arkielämääkin helpottaa, kun muut meidän koirat ovat narttuja.
Tässä nukutaan mistään tietämättömänä eläinlääkärillä:
Kotona unia jatkettiin:
Myy on hengessä mukana:
Mokoma kapine päässä ei estä vahtimista kotipihalla:
Kuulimme myös ikäviä uutisia. Onnin emä Salla (Miehtebiekka Yolanda) on menehtynyt AIHA:n (autoimmuuni hemolyyttinen anemia) uuvuttamana. Osanottomme menetyksen johdosta Anna-Maijalle ja Jormalle! Sairastumistaipumus AIHA:an on perinnöllistä, se mikä sairauden mahdollisesti laukaisee käsittääkseni vaihtelee.
