Nyt on sitten vuosi 2013. Kauankohan menee, että muistaa kirjoittaa vuosiluvun oikeen, eikä laita vanhasta muistista 2012...
Meillä vuodenvaihde meni yllättävän hyvin. Muistelin, että Onni pelkäisi enemmän raketteja, mutta sehän oli rauhallinen, nukkui vain sisällä. Ulos se ei toki halunnut mennä ja ehkä hakeutui lähemmäs meitä nukkumaan kuin normaalisti. Ehkä täällä nykyisellä asuinseudulla rakettien pauke kuului hieman kauempaa kuin ennen. Myy välillä kuulosteli pauketta, mutta oli muuten ihan normaali ja Ilona ei välittänyt tuon taivaallista mistään.
Vuodenvaihteeseen kuuluu ne perinteiset laihdutus- ja kunnonkohotuslupaukset (isännän ja emännän osalta siis), ja tänään kävinkin Onnin kanssa vauhdikkaalla kickspark-potkuttelulla. Ulkona oli nollakeli, joten luisto oli hyvä. Onnihan ei varsinaisesti vedä kuin hetkittäin, joten työt eteenpäin pääsemiseksi piti tehdä itse ja tunnin lenkin jälkeen olinkin aivan puhki. Hyvä vauhti kuitenkin saatiin, Onni laukkasi tai ravasi edellä. Näyttääpä Onnillekin uni maistuvan :) Ilona ja Myy kävivät isännän kanssa metsälenkillä.
Ilonasta puheenollen. Ennen joulua käytiin taas eläinfysioterapeutilla (Kaisa Vakkuri) ja hän meinasi, että Ilonan vaivat ovat peräisin rintarangan alueelta ja suositteli tarkistamaan röntgenkuvista alue C5-T4. Viikon päästä mennäänkin Soppelan Esan vastaanotolle, katsotaan mitä hän sanoo. Tässä joululoman aikaan teimme pienen "eläinkokeen" ja annoimme Ilonan juosta irrallaan lenkkeilessämme jäällä. Teimme noin puolen tunnin lenkkejä joka päivä, eikä Ilona alkanut ontumaan tai keventämään jalkaa enempää kuin normaalisti (varsinaista ontumista ei siis muutenkaan ole ollut, painon keventämistä sen sijaan kyllä). Ollaan siis annettu tyypin juosta, kun tuota energiaa riittää muillekin jaettavaksi.
Myy taitaa aikuistua. Juoksun jälkeen se on muutaman kerran rähähtänyt Puntti-urokselle kun se tunkeutui liian innokkaasti takapuolta nuuskimaan. Samoin Ilonalle suuttui, kun Ippe yllättäen tuli takaa ja taklasi Myytä. Luonnetta alkaa siis löytymään. Onneksi se edelleen on ollut ystävällinen vieraille narttukoirillekin, toisin kuin Ilona joka alkaa jäykistelemään eikä sitä viitsi päästää tekemään lähituttavuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti