tiistai 23. syyskuuta 2014

Hyvät ja huonot uutiset

Ensin ne hyvät:

Syyskuun syntymäpäiväsankarit olivat Myy ja Onni.

Myy 3.9. 4-vuotta!


Onni 14.9. jo 6-vuotta!


Jadelle ammuttiin eka jänis.


Jade sai Iin ryhmiksestä elokuussa ERI:n Hannu Talven kehästä. Laitan arvostelun Jaden omalle sivulle.

Ilona ja Myy osoittivat hyviä otteita miesten perinteisellä metsästysreissulla Kuusamossa. Myylle ei sieltä kuitenkaan pudotuksia saatu, vaikka ampumaankin oli päästy. Myy aloitti myös juoksut reissun aikana, joten sille tuli parin viikon tauko jahtihommiin.



Sitten ne huonommat:

Ilona loukkasi etujalkansa Kuusamon reissulla. Taas. Tällä kertaa tosin toisen, vasemman. Muistoihin palaa kahden vuoden takainen aika, kun samaiselta Kuusamon reissulta palasi koira kolmella jalalla. Silloin vaurioitunut lihas oikean jalan lapaluussa ei koskaan palautunut ennalleen vaan kuihtui pois, joten nämä kaksi vuotta ovat kuormittaneet koiran kroppaa, kun se on muilla lihaksilla kompensoinut puuttuvan lihaksen työn. Joten olihan se odotettavissa että jossain vaiheessa jonkin paikka pettää ja olisikohan nytkin väsymys ja päivän rasitus tehneet tehtävänsä ja Ilona törmännyt johonkin tai muuten loukannut vasemman olkanivelen seudun. Takana oli ollut kaksi perättäistä jahtipäivää sekä yksi lepopäivä. Tapaturmaa kukaan ei nähnyt, sillä Ilona tuli metsästä pois normaalisti liikkuen, jäähdyttelynä olivat vielä kävelleet kilometrin autolle tietä pitkin. Koiran juottaminen, Back-on-trackin loimi päälle ja autoon nukkumaan. Myy oli päässyt töihin ja kun porukka oli tullut takaisin autolle parin tunnin kuluttua, oli Ilona kömpinyt autosta jalkaansa ontuen. Liekö adrenaliini pitänyt oireet poissa, kun eivät niitä aiemmin metsästä tullessa huomanneet. Ipe oli illalla ollut niin kipeä, että oli vain tärissyt ja kuolannut, joten se oli viety eläinlääkäriin. Siellä todettiin lihasvamma olkanivelen seudussa, ei murtumaan viittaavaa. Ilona oli saanut kipulääkettä pistoksena sekä parin viikon tulehduskipulääkekuurin (Dolagis, karprofeeni). Loukkaantumisesta on nyt kulunut 5 päivää ja koira ontuu samalla tavalla edelleen. Muuten on kyllä suhteellisen pirteä. Saapa nähdä miten tuosta toipuu. Aika ihme täytyy olla jos vielä kuntoutuu juoksukuntoon, kun on jo toinen vamma. Ihmettä toki kovasti toivotaan!
Tässä vasemmalla tuore, pikaisesti räpsäisty kuva ja oikealla kahden vuoden takainen kuva: