lauantai 31. lokakuuta 2009

Kaverukset erillään



Onni lähti mummolaan syyslomalle (hermolomalle) ja Ilona lopettelee juoksuaan kotosalla. Tällä järjestelyllä on rauha maassa ja omistajienkin hermot saavat levätä :)

Onni ilmoitettu Kajaanin tamminäyttelyyn. Ilonankin veisin mielelläni, mutta kepo vielä epäröi ;)
Lisäys: Ilonakin ilmoitettu Kajaaniin. Juhakin suostui kun kasvis-täti rohkaisi :)

Onni tulee lauantaina kotiin. Odotan sitä kovasti, on niin ikävä pehmoista jätkää!

maanantai 26. lokakuuta 2009

ERInomaista, Onni!



Eilinen päivä vierähti siis Jyväskylässä lappalaisten erkkarissa. Matkaan lähdimme klo 5.30 ja illalla olimme kotona 19 jälkeen. Olisimme kotiutuneet jo aikaisemmin, mutta Onni yllätti meidät iloisesti saaden laatuarvostelussa erinomaisen (ERI) ja sijoittuen luokkansa kolmanneksi, mikä tarkoitti sitä että jäimme vielä paras uros-kehään. Uroksia näyttelyssä oli kuutisenkymmentä eli saimme odottaa pu-kehän alkamista reilut kolme tuntia. Aika kului kuitenkin nopeasti jutellen tuttujen ja vähän tuntemattomienkin kanssa ja tietysti seuratessa kehiä. PU-kehässä junnut eivät sijoittuneet, sillä olihan paikalla monta aikuista komeampaa koiraa.

Junioriluokassa oli 15 urosta, joista 7 sai erin. Tuttu kaverimme Raine sijoittui ensimmäiseksi erottuen joukosta lennokkaan ja vaivattoman liikkeensä avulla, toisena oli komea Staalon Åregano. Onnin jälkeen neljänneksi sijoittui taittokorvainen nuorukainen Naavatassu Ape. Onni kävi aluksi hieman ylikierroksilla. Se piipitti ja haukkui minulle nakkeja kerjäten laatuarvostelun aikana, mistä tuomari Markku Mähönen mainitsikin mutta ei pitänyt sitä arvosanaa alentavana virheenä koiran nuoren iän takia. Onneksi ukko rauhoittui kilpailuluokassa ja esiintyi ihan mallikkaasti. Olin ihan ylpeä pikku höppänästä  Moni muukin juniori oli hieman levoton kehässä haukahdellen tai pistäen muuten homman ranttaliksi. Tuomari tuumikin näissä tapauksissa että aika tekee tehtävänsä ja koirat rauhoittuvat kyllä.

Arvostelu kuuluu näin: Mittasuhteiltaan erinomainen, erinom. ääriviivat. Hyvälinjainen pää, jossa oikea ilme. Korvien karvoitus saa vielä vahvistua. Hyvä kaula. Ikään sopiva runko. Hyvä hännän kiinnitys. Keskivahvat kulmaukset, luusto voisi olla vahvempaa. Liikkuu hyvällä askeleella. Oikealaatuinen karvapeite. Käyttäytyy tuomaria kohti miellyttävästi, mutta hieman rauhaton esiintyessään, rauhoittuu kun antaa aikaa.

Reissun yksi parhaista jutuista oli se, että tapasimme Onnin kasvattajat Anna-Maijan ja Jorman sekä siskot Seitan ja Ruskan. Junnunarttuja oli muistaakseni reilusti yli 20 koiraa ja taso tietysti kova. Molemmat Miskajasmilaiset saivat EH:n eli erittäin hyvän, onnea heille mainiosta tuloksesta! Varsinkin Onni ja Ruska ovat ilmetyt sisarukset, niin paljon samaa näköä heissä on! Leikkikin olisi sujunut vauhdikkaasti, harmi että asumme eri puolella Suomi-neitoa ja yhteiset leikkihetket ovat harvinaista herkkua. Alla olevassa kuvassa Ruska:



Muutama kuva lisää löytyy galleriasta. Valitettavasti enempää kuvia meillä ei ole, sää Jyväskylässä oli kostea, pientä tihkusadetta, joten kameraa ei viitsinyt kauaa pitää ulkosalla.

Meillä oli siis hieno päivä näyttelyssä, mutta mukava oli vihdoin (pimeän ajomatkan jälkeen) päästä kotiin ja hakea Ilona-neiti kasviksen luota hoidosta. Olemme selvinneet ongelmitta Ilonan juoksusta, ainakin tähän asti. Ehkä tärppipäivät eivät vielä ole tulleet tai sitten Onni-junnu ei niitä oikein noteeraa, sillä elämä on ollut suht entisellään, eikä Onni ole vaikuttanut kovin kärsivältä. Saa nähdä villiintyykö meno tulevien juoksujen aikana, luultavasti.

Kajaanin tamminäyttelyssä (kaikkien rotujen näyttely) lappalaiset ja seisojat ovat samana päivänä ja mietimmekin veisimmekö molemmat sinne näyttelyyn seuraavaksi. Se olisikin Ilonan ensimmäinen näyttely 

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Elämme mielenkiintoisia aikoja...

Ilonalla on nyt eka juoksu. Onnipoika haistelee sitä kiinnostuneena muttei vielä ole menettänyt ruokahaluaan :) Tärppipäivät ovat ensi viikon loppupuolella joten saa nähdä mikä tilanne on silloin. Rakensimme toisenkin tarhan valmiiksi joten Onni ja Ilona viettävät päivät omissa tarhoissaan pääsemättä kosketuksiinsa toistensa kanssa. Tärppipäivinä Ilona toki pidetään sisällä eikä tarhassa ettei vaan joku katujen kingi pääse meidän pikku tyttöä rakastelemaan... Ilmoitin Onnin Lappalaiskoirat ry:n erikoisnäyttelyyn Jyväskylään 25.10. Saa nähdä onko ukko silloin aivan sekaisin Ilonasta. Onneksi voimme viedä Ilonan kasvattajan luo hoitoon jos meno käy aivan mahdottomaksi. Erkkarin jälkeen Onni tarvittaessa viedään mummolaan rauhoittumaan. Mutta katsotaan mikä sitten on tilanne.
Illat pimenevät yhä aikaisemmin. Olemmekin käyttäneet koiria metsässä juoksemassa viikonloppuisin kun valoisaa aikaa on enemmän. Eilen kävimme yhdessä koko porukalla. Ilona on kyllä melkoinen pikakiituri pitkine koipineen ja siivittää siinä samalla töppöjalka-Onnin yllättävän kovaan vauhtiin! Äsken kävin Onnin kanssa kahdestaan metsässä. Ukko oikein nautti omasta rauhastaan ja hipsutteli hissun kissun hajulta toiselle, kaivoi keppejä hangesta ja juoksi niiden kanssa mielissään. Onnille teki selvästi hyvää saada hieman "omaa aikaa" :) Nyt se nukkuu tyytyväisenä aamupäiväuniaan.

Ai niin, Ilonan Moona-äiti sai KAER-kokeesta metsästä VOI1-palkinnon! Onnea kovasti!! Käyttövalion arvo lähestyy :) Käsittääkseni Moona tarvitsee vielä kaksi(?) ykköstä peltokokeesta valionarvoa varten.

Tässä kuva Onnin kauniista Salla-äidistä: